Mustarastas herätti kävelylle ennen kuin aamu oli kunnolla valjennut.
Mountain Daisy.
Vuorenrinteitä värittävät keltakukkaiset pensaat, joita katselin eilisellä automatkalla, ...
... osoittautuivat läheltä tarkasteltuina hernekasveiksi. Myöhemmin selvisi, että tämä on viheliäinen vieraslaji, jonka leviämistä yritetään estää etenkin kansallispuistoissa.
Pilvisen aamun jälkeen kohti valoa.
Sormustinkukat hehkuivat polun varrella.
Wakatipu-järven rannalla ovat puut kasvaneet reiluun mittaan.
Jetit eivät tarvitse paljon vettä alleen. Niillä viedään turisteja pitkin matalia jokia.
Sitä saa, mitä tilaa. Harvoin vastaa kahvilan mainoskuva näin tarkasti todellisuutta.
Joulukuusen ...
... takana ...
... kohoava vuori ...
... oli iltalenkillä jalkaisin valloitettava, vaikka hissikin olisi ollut.
Nousua 400 metriä.
Näille vaijerin varassa killuville työkaluille löytyi selitys, ...
.
...., kun puitten lomasta syöksyi alamäkiajajia. Hurjaa menoa!
Eipä ihme, jos pitää välillä muttereita kiristellä.
Korkealta näkee kauas ...
... ja komeaan maisemaan syöksyvät täältä ylhäältä kesäkelkkailijat.
Huipulla esiteltiin hissihistoriaa ...
... ja mielenkiintoista karkkitaidetta.
Retken jälkeen pääsi hotellilla kelpo saunaan ja uimaan.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti